Kansallinen Kokoomus (vuoteen 1950 asti Kansallinen Kokoomuspuolue) perustettiin 9. joulukuuta 1918 Suomalaisen puolueen ja Nuorsuomalaisen Puolueen kuningaskunta-valtiomuotoa kannattaneiden jäsenten toimesta. Satakunnan ensimmäinen paikallisyhditys perustettiin Poriin 20. joulukuuta 1918. Harjavaltaan sellainen perustettiin 19. tammikuuta 1919 nimellä ”Harjavallan Kansallisseura”. Johtokunta kokoontui vielä samana päivänä.
Myös sopimuskirja Harjavallan Kansallisseuran perustamisesta allekirjoitettiin 19. tammikuuta 1919. Sopimuskirjan allekirjoittajina olivat Otto Setälä, Toivo Pohjala, Edvard Eskola ja Hilja Jaakkola. Sosiaalihallitus hyväksyi 17. maaliskuuta 1921 Harjavallan Kansallisseuran (rek.nro 4.412) merkittäväksi yhdistysrekisteriin.

Lukuun ottamatta vuosia 1937–1938 kuului Otto Setälä kunnanvaltuustoon joulukuusta 1918 joulukuuhun 1945. Hän oli ensi vuosikymmenet Harjavallan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja ja 1912–1960 Lammaisten Sähkölaitos Oy:n (vuodesta 1947 Lammaisten Sähkö Oy:n) johtokunnan puheenjohtaja. Toivo Pohjala työskenteli Kokoomuksen hyväksi Satakunnan Kansan johdossa toistakymmentä vuotta. Hän toimi Lammaisten Sähkö Oy:n, Harjavallan Osuusmeijerin ja Harjavallan Säästöpankin hallituksissa ja oli lopulta niiden puheenjohtajana.

Vuonna 1932 Harjavallan Kansallisseurassa oltiin tyytymättömiä Satakunnan Kansan poliittiseen linjaan. Vaaleihin vielä osallistuttiin, mutta vuosina 1934–1945 ei ollut johtokuntaa eikä vuosikokouksia. Otto Setälän lisäksi pisimpään kunnanvaltuustoon kuuluivat Väinö Horelli (vuosina 1926–1945 ja 1948–1950) ja Oskari Naakka (vuosina 1919–1947).
Antti Karjalainen toimi Harjavallan Kansallisseuran puheenjohtajana vuosina 1946–1952 ja Eino Piipari vuosina 1953–1959. Vuoden 1955 päättyessä Harjavallan Kansallisseuraan kuului 153 jäsentä, joista 78 oli naisia ja 75 miehiä.
Toivo T. Pohjala kuului Harjavallan kunnan-, kauppalan- ja kaupunginvaltuustoon 1961–1972 ja 1977–1986 sekä kunnanhallitukseen 1961–1964. Hän toimi kansanedustajana 1975–1987, maa- ja metsätalousministerinä 1987–1991 sekä MTK:n vt. puheenjohtajana 1993–1994 saaden ministerin arvonimen vuonna 2001.

Harjavallasta tuli vuonna 1968 kauppala ja vuonna 1977 kaupunki. Harjavallan Kansallisseura muutti nimensä Harjavallan Kokoomukseksi 12. joulukuuta 1979. Harjavallan Kokoomus ry (rek.nro 130.805) rekisteröitiin 4. joulukuuta 1980. Vuoden 1981 lopussa yhdistyksellä oli 202 jäsentä.

Yhdistyksen vuoden 2000 syyskokouksessa todettiin kunnallis- ja kirkollistoimikunnat tarpeellisiksi. Koska toimikuntia oli enää vain kaksi, valittiin toimialavastaavat: maa- ja metsätalous Heikki Pohjala, ympäristö Tuula Gåpå ja yritys Maaria Juvela, joka toimi vuonna 2000 yhdistyksen puheenjohtajana.
Vuosina 1997–2004 Simo Uotila oli Harjavallan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Seuraavan kerran kaupuginvaltuuston puheenjohtajana alkoi toimia kokoomuslainen, kun Mauri Paavilainen, joka oli ollut Harjavallan Kookoomuksen puheenjohtaja vuosina 1988–1995, ryhtyi kesäkuussa 2017 tehtävään.
Vuosina 2002–2005 Antti Kokki oli Harjavallan Kokoomus ry:n puheenjohtaja ja Tuula Gåpå yhdistyksen sihteeri. Vuonna 2008 puheenjohtajana toimi Liisa Luomanen, joka oli aikaisemmin ollut tässä tehtävässä 1996–1999. Mikko Heinola toimi sihteerinä 2006–2008 ja puheenjohtajana 2009–2010.

Jukka Rimmistö toimi Harjavallan Kokoomus ry:n puheenjohtajana 2011–2017 sekä sihteerinä 2009–2010 ja 2018. Vuoden 2018 lopussa yhdistykseen kuului 54 jäsentä. Vuodesta 2018 puheenjohtajana on ollut Petri Riento.